sunnuntai 27. toukokuuta 2007

Pahimpia ovat aamut, joiden päättymistä ei nää...

Tänään aloitin uuden treeniohjelman, jonka kesto on 6 viikkoa. Tavoitteena parantaa cooperin tulosta tämän avulla. Intervalliharjoitus kerran viikossa, sivulta löytyy myös testiryhmän kokemuksia treenistä ja tuntuu auttaneen. En tiedä revinköä itsestäni kaikkea irti, mutta ei se hyvältä tuntunut. Aamuiset punnerrukset menivät myös vähän heikosti, kädet olivat täysin hapoilla eilisestä salitreenistä pitkän tauon jälkeen.

Kävin illalla pienellä kävelylenkillä koiran kanssa rankkasateessa. Ilma oli niin lämmin ja tarkenin hyvin, vaikka päällä oli vain hame, toppi ja ohut villatakki. Vesi ei ollut ollenkaan jäätävää ja ilma tuoksui hyvältä, koirakin oli ihan hullaantunut kaikista niistä sateen tuomista tuoksuista. Ukkonen toi hieman lisäjännitystä ja viimeistään siinä vaiheessa, kun jyrinä sai hauvan pomppaamaan metrin ilmaan, päätin lähteä sisälle. Jotain mukavaa siinä kuitenkin oli, sillä se oli kesän ensimmäinen kesäsade. Kotiin kävellessä heräsi ajatus, että miltäköhän tuntuu istua poterossa yövartiossa, kun sataa vettä niskaan ja ukkostaa. Ehkä hieman erilaiselta kuin tänään!

Kesäkuussa menen tekemään keskeytyssopimuksen kuntosalini kanssa, ensi viikolla täytyy vierailla Kelassa, tuo saamani kirje odottaa palauttamista ja kolme vuoroa kesälomaan viestittävät siitä, että alkaa aamut valua käsistä.

Ei kommentteja: